sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Kävikö pahasti?

Luin tänä aamuna normaaliin tapaani blogeja, ja törmäsin kampanjaan, jonka minäkin haluan laittaa eteenpäin. Kaikillahan meistä on kokemusta tästä asiasta: kadulla kävellessäsi huomaat pientareella makaavan humalaisen, mutta et ehkä pelon vuoksi uskalla mennä tarkistamaan, onko hänellä kaikki hyvin. Mutta ei hätää, kadulla on myös muita kävelijöitä, joku muu varmaan on jo soittanut ambulanssin ja tarkastanut, että kaikki on ok. Tai näet vanhuksen liukastuvan ihmisiä kuhisevalla kävelykadulla, mutta itselläsi on kovin kiire töihin. Mutta ei hätää, joku muu varmaan auttaa häntä, kun et itse ehdi. Vai onko näin?

Sosiaalipsykologiassa tunnetaan ilmiö, jonka englanninkielinen nimi on bystander effect. Sillä viitataan tilanteisiin, joissa ohikulkijat eivät auta loukkaantunutta, jos paikalla on myös muita ihmisiä. Auttamisen vastuu ulkoistetaan siis muille. Ongelmaksi tämä muodostuu silloin, kun kaikki muutkin ulkoistavat sen avun antamisen, ja lopulta kukaan ei auta. Lentoaskeleita-blogin Rosanna törmäsi tällaiseen tilanteeseen, kun hän bussimatkalla todisti vanhuksen kaatumista. Bussillinen ihmisiä katsoi vierestä, kun hän yksin yritti saada nostettua vanhuksen ylös. Lopulta, pyynnön jälkeen, eräs bussissa ollut nuorimies nousi auttamaan. Tämän tapahtumaketjun seurauksena hän päätti perustaa Kävikö pahasti?-kampanjan.

Kävikö pahasti?-kampanjassa on kysymys tämän bystander effectin kumoamisesta, inhimillisen välittämisen osoittamisesta. Se, että paikalla on myös muita, ei estä juuri minua auttamaan avun tarpeessa olevaa. Seuraavassa lainaan suoraan Rosannan tekstiä, joka tiivistää tämän kampanjan ajatuksen paremmin, kuin mihin itse kykenen:

Eli aloitetaan yhdessä taistelu välinpitämättömyyttä vastaan. Kampanjan sanomana on välittää viestiä, että me yhä avaamme ovet pyörätuolissa istuvalle tai rattaiden kanssa kulkevalle, autamme kaatuneen pystyyn ja keräämme tämän tavarat maasta, kysymme kävikö pahasti. Soitamme ambulanssin jos yhtään epäilemme jonkun sitä tarvitsevan, ja jäämme odottamaan että se löytää perille. Tämän kampanjan tarkoituksena on leivittää sitä ihmisyyttä, mikä jokaiselta kuuluisi tulla refleksinomaisesti selkärangasta tällaisissa tilanteissa. Käyttäydytään me niin, että meidän lapset eläisivät maailmassa jossa bussin lattialle makaamaan jätetyt vanhukset olisivat täysin absurdia ajatus. 
Täältä löydät Kävikö pahasti-kampanjan:
Kampanjan Facebook-sivu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti